Loron Mundial ba Trabalhadores 1 Maio


Ohin loron inportante ba trabalhador sira iha mundo tomak. Timor Leste parte ida mos husi Rai klaran nee mak komemora loron Trabalhador nee. komemorasaun loron trabalhador iha Dili kapital Dili simples deit. Loza hotu taha, maske iha kios sira balun loke no komapnia balun sei kontinua servisu, sira la hatene karik ou sira la fo valor ida ba trabalhador sira atu dignifika netik trabalhador sira nia servisu. Hanesan tinan-tinan movimento trabalador nebe hamahan an iha sindikatu trabalhadores Timor Leste sempre manifesta konaba ezizensia trabalhador ninian, maibe trabalhador rasik nebe durante nee simu konsekuensia konaba knar ninian nonok deit. Sexta ohin Sindikatu Trabalhadores Timor Leste halibur an iha Kampus Lama UNTL Caicoli hodi halao orasi nomos pawai haleu Dili hamutuk ho estudante Universitario sira. ema wain mak partisipa iha pawai nee. Kazu boot ida nebe levanta iha orasi no pawai nee maka konaba salario ka vensimento minimu ba trabalhador (upah minimun,red) ba servisu nain sira, liu-liu sira nebe hein loza no servisu buruh kasar, tamba vensimentu nebe sira simu la tuir estandartu internasional konaba trabalhador ninian. Lian mak husu ida mak nee, saida mak ita hotu hanesan knaar nain sei halo ba ita nia an rasik se , ema sira nebe fo knar ba ita no orgaun soberania sira nebe representa ita iha legislativu nian nonok deit ho ita ninia preokupasaun. demo deit ??? susar oituan karik, nee duni presiza iha aprosimasaun nomos tenki iha konsensu ho parte hotu atu bele hetan solusaun.

Quo Vadis Trabalhador Timor Leste?Situasaun Real nebe Trabalhador Timor oan sira hasoru
Iha Area Relasaun Trabalho, oras ne’e daudaun Timor Leste foin mak iha deit Kódigu Laboral (undang-undang perburuhan) ida nebe mak regula deit konaba prinsípius fundamentais iha relasaun trabalho, inklui mos direitus fundamentais balun ba trabalhador sira no asuntu administrasaun iha relasaun trabalho ne’e rasik. Em prinsípio, ita bele dehan katak Kódigu Laboral nebe ita iha, fo atensaun maka’as ba proteksaun direitus baziku ba trabalhador sira.Maibe problema bo’ot nebe trabalhador sira hasoru mak ne’e: guvernu, liu-liu Diresaun Nasional ba Relasaun Trabalho (Depnaker) no Direisaun Nasional ba Inspeksaun iha Sekretaria Estadu nebe kompetente, la-iha seriedade atu impelementa Kódigu ne’e (weak on law enforcement).Tan fraku iha implementasaun lei ne’e mak halo trabalhador sira hetan nia konsekuênsia hodi sai vitima iha relasaun trabalho (esplorasaun no violasaun ba direitus trabalhador sira nian). Esplorasaun no violasaun hirak ne’e mak hanesan:
1. Patraun sira dala barak hapara trabalhador sira la-tuir lei, maibe tuir deit sira nia gostu (mai tarde dala ida deit ka la-tama servisu loron ida deit, patraun sira hapara kedan).
2. Wainhira trabalhador sira hetan moras iha servisu fatin liu loron.
3, patraun sira la-selu, no to’o ikus patraun sira hapara deit3. Wainhira trabalhador sira organiza a’an iha sindikatu hodi koalia konaba ba proteksaun ba sira nia direitus no intereses, patraun sira hapara tiha.
4. Patraun sira barak mak wainhira haruka trabalhador sira servisu liu oras, maibe la-selu osan extra nian, tuir lei haruka.
5. La- fo horas deskansa sufisiente ba trabalhador sira (han meiu dia)
6. Servisu todan, maibe selu osan oitoan deit no diskriminasaun oi-oin nebe halo ba trabalhador sira iha sira nia kompanyia, inklui mos tratamentu injustisa ba trabalhador feto sira.
Hahalok sira hanesan ne’e hatudu momos violasaun ba Konstituisaun RDTL artigu 50-52, no Kódigu Laboral nebe regula konaba prinsipius fundamentais no direitus baziku trabalhador sira nian.Wainhira kazu hirak hanesan temin iha leten mak trabalhador sira lori direitamante ba ‘depnaker’ nebe nudar orgaun nebe neutro no kompetente, iha prosesu mediasaun ka konsiliasaun, invez de halo mediasaun tuir lei ka fo konsiliasaun tuir lei, maibe dala barak liu apoia fali desizaun patraun sira nian nebe halo la-utir lei. Ida ne’e fo vantajem maka’as ba patraun sira hodi kontinua halo esplorasaun no violasaun pior liu tan ba trabalhador sira.Wainhira diresaun inspeksaun ba halo inspeksaun iha kompanyia sira konaba kondisaun servisu, dala barak liu mak sira ba hasoru deit patraun sira, maibe la-koalia ho trabalhador sira. Nune’e kondisaun servisu nebe mak a’at ona, sai a’at liu tan, nunka iha mudansa diak.Nudar temin ona iha leten katak Kódigu Laboral nebe dadaun ne’e Timor Leste iha, regula deit prinsipius fundamentais no direitus baziku ba trabalhador sira no administraun iha area relasaun trabalho, Maibe Timor Leste la-dauk iha lei ka regulamentu seluk nebe koalia konaba asuntu espesifiku sira hanesan:
1. Trabalhador Migrante
To’o agora Timor Leste la-dauk iha lei espesifiku ida atu regula konaba trabalhador migrantes/’pekerja asing’ (hirak nebe tama no hirak nebe sai). Tan lei ne’e la-iha mak fo vantajem ba ema estranjeirus sira hodi tama nab-naban mai Timor Leste hodi hadau fali oportunidade husi emar Timor oan sira. Ema be dasa rai, kahur masa, fa’an sasan iha dalan, hein labarik, tein hahan simples mos mai hotu husi rai liur. Bainhira los mak ita bele halakon numeru dezempregu nebe liu ona 60%?, bainhira mak estadu bele hamenus kiak iha Ita nia rai doben Timor Leste wainhira nia sidadaun rasik la-hetan asesu ba empregu? Tan numeru dezempregu nebe a’as liu, no frakeza iha implementasaun ba Kodigu Laboral, mak loke dalan liu tan ba emprezariu sira atu marjinaliza trabalhador Timor oan sira.
2. Seguransa, Hijiene no Saude iha servisu fatin (kesehatan & keselamatan kerja)
Asuntu ida ne’e liga direitamente ho vida (fiziku) trabalhador sira nian. Tan lei ne’e la-dauk iha mak wainhira trabalhador sira moras iha servisu fatin no hetan dezastre ruma iha kompanyia laran (work related accident), kompanyia sira la-responsabiliza. Iha asidente lubun ida mak akontese ba trabalhador Timor oan sira, hanesan liman, ain tohar, moras grave no trabalhador balun mate iha servisu fatin, mas kompanyia la-hanoin atu konsidera tuir valor humanu, no guvernu mos nonok deit. Wainhira mosu kazu hanesan ne’e, patraun dehan ‘imi Timor lei konaba ba ida ne’e la-iha’ no husi parte guvernu nian hateten katak problema hanesan ne’e susar atu rezolve tan ita sei-dauk iha lei konaba ida ne’e. Nune’e, sindikatu mak dala barak tenta nafatin hodi halo mediasaun bipartida tanpa involvimentu guvernu nian, konsege rezolve, hodi fo kompensasaun ruma ba trabalhador nebe sai vitima iha kondisaun servisu nebe la-seguru.
3. Seguransa Social
Asuntu ida ne’e iha ligasaun maka’as ho asuntu ‘kesehatan & kesehatan kerja’. Timor Leste ate agora la-dauk iha sistema.

........Viva trabalhador Timor-Leste, viva Trabalhador hotu iha Rai Klaran.......

2 comments

atani mengatakan...
Komentar ini telah dihapus oleh pengarang.
atani mengatakan...

Obrigado ba Irmaun Robert ninia kutipan konaba loron mundial importante nee. Prinsipalmente, ita-nia guvernu sidauk toma atensaun loloos ba joventude mukit sira neebe prontu tama ba bazar serbisu maibe laiha edukasaun ou skill neebe natoon. Tan nee hau mos suporta tebes KSTL no ita hotu nia advokasia ba ukun nain sira atu bele estabelese lei espesifiku nee lalais atu sira la implementa karik maibe organizasaun hanesan KSTL bele kaer metin hodi fo-liman ba serbisu nain timoroan sira. Hau hakarak haforsa parte "Pekerja Asing (PA)" neebe ita kestiona. Hau hanoin, PA sira iha Timor-Leste mos kaer knaar importante ba dezenvolvimentu ekonomia nasaun TL durante tinan 10 nee nia laran. Nunee sei iha lei mos ita labele taka dalan ba sira tamba realidade nudar timoroan ita maioria hakarak fo tipu serbisu neebe ita mensiona iha kutipan nee ba ema la'o-rai duke rai-na'in ho razaun: Kualidade impas upah, hakarak rona ho simu orientasaun diak no bele fiar tamba oneste, duke timoroan hatudu dalan diak barak ma justru lakohi...
Obrigadu ba serbisu-na'in timoroan sira neebe hatudu ona maturidade diak ba nasaun nee no nafatin kaer metin prinsipiu serbisu ba ita nia rain hodi neneik ejiji ita nia direitu.
Viva serbisu-na'in Timor-Leste...
AT